• Myrskyryhmä
    • Tekijät
    • Meistä sanottua
    • Projektit/hankkeet
  • Koulutus ja työpajatoiminta
    • Liike elämään välipalat
    • Liike elämään hoivatyössä
    • Liike elämään työpajat
    • Residenssit
    • Kurssit ja luennot
  • Elokuvat
  • Teokset
    • Arkistossa
  • Kulttuurinen vanhustyö
  • Ellin blogi
  • Ota yhteyttä
  • Tue
    • Myrskynsilmä ry
  • In English
  Myrskyryhmä

​

Jotain vanhaa, jotain uutta – osaamista ja uusia taitoja

17/7/2023

0 Comments

 
”Tanssi päivänkilon vettä pitkin, pimeää
metsän neulasmattoa, öiden tähtivöitä pitkin…” 


Näyttelijä, käsikirjoittaja Helka-Maria Kinnunen kuvaa runossaan vanhenevaa naista, joka on aina halunnut ilmaista tuntojaan tanssin kautta. Nyt hän tarkastelee elämänsä tapahtumia maisemina. Liike ja rytmi kohisee taas suonissa, keho tunnistaa elämänvoiman. Valoisan ilon ja tummien päivien vaihtelut. 

Myrskyryhmän luovan tanssin kurssilla mekin keskitymme tutkimaan, miten oma keho tuottaa liikeilmaisua ja tuntemuksia, millaisiin mielenmaisemiin se meitä vie. Välillä otetaan kontaktia toisiin, kohdataan pareina tai ryhmissä. Haetaan yhteistä liikettä, otetaan impulsseja toisilta. Sitten liike taas vie erilleen. Naurunpyrskähtelyt kertovat yllättävistä kohtaamisista, hassuttelusta ja siitä, että ohimennen tunnistaa jotain hämmentävää. Musiikki vie, mielikuvat vievät. Annan keholleni vapauden ja se näyttää tietävän. Olen suuntia, ympyröitä, kulmia, rytmejä, tai viipyilevää kuuntelua. Unohdan huojuvan tasapainon, kolotukset ja rajoitukset. Keho kannattelee ja valitsee lihaksille kivuttomat reitit. Kuljettaa alas ja ylös. On kuin se kertoisi jotain, jonka ymmärrän. 
Viime vuosien aikana ikä, oma terveydentila ja voimavarat ovat olleet usein mielessä. Tunnen itseni onnekkaaksi, voin edelleen osallistua ja paneutua uudenlaisiin asioihin. Ympärilläni harrastuksissa, vapaaehtoistyössä tai vielä työkeikoilla tapaan ikääntyviä kansalaistoimijoita. Tiedämme, että tämä aika on ohimenevää. Otamme rennosti ja nautimme kaikesta. On kannustavaa, jos kulttuurialan rahoittajatahot osoittavat arvostusta tukemalla ikääntyvien omaa taidetoimintaa. 

Näkökulman vaihdoksia ja osaamisen päivitystä
Tanssiryhmiin ja -projekteihin löysin tieni, kun vakinaisen työn jälkeen aloin siirtyä eläkeläiselämään. Olin treenannut tanssia aiemminkin. Nyt löysin opistojen ja tanssiryhmien tarjonnasta, jazz- ja luovaa tanssi-ilmaisua. Yhteisöllinen taide tai kuten nykyään sanotaan, sosiaalisesti osallistava taide on ollut työtäni. Teatterialan kouluttajana ja ohjaajana taiteen saavutettavuus, ryhmän toiminnan esteettis- eettiset periaatteet, ovat aina kiinnostaneet. Erilaiset yhteisöryhmät tulivat tutuiksi vuosien aikana. Nyt olen itse osallistujana, tanssimassa +65-vuotiaiden ryhmissä. Tuttua ja samalla hauskaa toisessa roolissa, sillä ryhmän jäsenelläkin on vastuunsa, erilainen kuin ohjaajalla.

Tanssi ja muut harrastukset tuntuivat lahjalta, kun kiireisten työvuosien jälkeen työt vähenivät ja vapaa-aika lisääntyi. Halusin kuitenkin vielä pysyä osa-aikaisesti työelämässä. Työnhaku osoitti, että ikä on rajoite. Mietin, miten voisin käyttää osaamistani ja ehkä löytää erilaisen näkökulmankin siihen. Esittävästä taiteesta avautui uusi sivu, kun aloitin lausunnan tuntiopettajana Vanajaveden opistossa. Arvostan suomalaista vapaata sivistystyötä, jonka merkitys usein unohdetaan, vaikka siitä pitäisi mielestäni olla ylpeä. Innostuneena lähdin tutustumaan lausunnan ajankohtaisiin muotoihin, kuten spoken word, open mic mm. Lausujat ovat varsinaisia taide-elämysten tuottajia maakunnissa. He esiintyvät tapahtumissa, juhlissa ja vierailevat palvelutaloissa. Usein unohtuu, että se on taiteen saavutettavuustyötä omalla lähialueella. Onneksi paikalliset rahoittajatahot huomioivat yksittäisiäkin lausujia, jotka haluavat valmistaa oman runoesityksen. Esityksen valmistaminen ei ole ilmaista. Pian olin Suomen Lausujain Liiton hallituksessa ja löysin lausujien valtakunnallisen, toimeliaan yhteisön. Esiintyjänä erityisesti nykyrunous tuntuu läheiseltä. Haluan tutustuttaa kuulijoita taitavien suomalaisten runoilijoiden teksteihin. Aloin valmistella omaa runoesitystä ohjaaja Sami Niemisen kanssa. Sitten tuli pandemia-aika ja Suomi sulkeutui. Elämysten ja ilmaisun tarve löysi ennen pitkää polkuja yleisön luo. Taide saavutti striimauksina ja etäesityksinä, runo- ja tanssivideoina. 

Lausujat digiloikkaavat
Sopeuduin etänä pidettäviin liikuntatunteihin. Esittävässä taiteessa lähiopetus ja ryhmässä oppiminen ovat tärkeitä. Tilanne puhutti sekä lausujia että ohjaajia. Työelämässä olevat eivät halunneet istua enää iltaisin tietokoneen ääressä, toisille etäyhteys ei ollut mahdollista. Minä ja ryhmäni tarvitsimme myös digitaitojen vahvistusta. Lausuntaan näyttää liittyvän esiintymishalun lisäksi voimakkaasti tavoite jakaa runoelämyksiä sielläkin, minne taide ei saavuta.  Olohuoneeni muuntui studioksi, kun kokeilin etänä esiintymistä muutamille ryhmille. Oman kokemuksen jälkeen oli helpompi ohjata toisia.

Urheat lausuntaryhmäni naiset yllättivät. He opettelivat kuvaamaan puhelimella joulurunovideoita ja auttoivat toisiaan. Sauna lavastettiin vanhaksi mökiksi, tontut hiippailivat ensilumen peittämällä kotipihalla. Runovideot välitettiin palvelutaloihin. Siellä ne parhaimmillaan saavuttivat myös vuodepotilaat, joille henkilökunta näytti esitykset tableteilla. Apea aika vahvisti luovuutta ja yhteishenkeä. 

Yöni ilman unta – yksin, kotona
Omaakin esitystäni jouduttiin siirtelemään aina pandemian aaltoillessa. Se antoi aikaa opetella tekstejä. Yöni ilman unta -esityksen dramaturginen kokonaisuus valmistui jo ennen koronaa, yllättäen sen aihe oli ajankohtainen, kun varsinkin vanhemmat ihmiset sulkeutuivat koteihinsa. Tarinassa nainen valvoo yöllä kotonaan ja seuraa naapureiden elämää. Samalla hän muistelee elämänsä valintoja ja päätöksiä. Väillä ajatukset kulkeutuvat ajankohtaisiin uutistapahtumiin tai ympäristökysymyksiin. Nainen miettii elämänsä merkityksellisyyttä. On ollut hienoa päästä esiintymään eri puolille Suomea erilaisiin esityspaikkoihin ja tavata paikallisia lausujiakin. 


Voi Mummo, mitä te siellä supatatte?
En arvannut, mihin kenkälaatikollinen suvussa säilyneitä kirjeitä minut johdattaisi. Lisää digitaitojen opettelua ja siinä sivussa sukututkimuksen alkeita. Kirjeet ovat Aino-mummoni ja hänen kahden sisarensa Alman ja Idan toisilleen kirjoittamia. Pandemia jatkui, istuin iltoja suurennuslasi kädessä ja yritin saada selvää haalistuneista, osin revenneistä kirjeistä. Ei salaisuuksia tai romantiikkaa. Sen sijaan työasioita, terveystietoja, huolta rahan riittävyydestä tai toisten siskojen elämästä kotitilalla veljen apulaisina. Hauskinta olivat keskustelut vaatehankinnoista ja asujen tuunauksesta. Opettajattaren ja sairaanhoitajattaren palkat olivat niukkoja pukeutumiseen, jota sosiaalinen nousu maalaistytöistä uranaisiksi edellytti. Kirjeet kertoivat sisarusten erilaisuudesta ja persoonallisista piirteistä. Heidän rupattelunsa kuului päässäni, kun lähdin lenkille. 

Järjestin kirjeet tarinallisesti kuvaamaan naisten elämänkulkua ja sähköiseen muotoon. Alan ammattilaisten avulla valmistui suvun käyttöön sivusto Mummo ja sen sisaret uranaisina 1900-luvun alun Suomessa. Rinnalle käsikirjoitin esittelyvideon. Naisten äänet kaikuivat päässäni edelleen. Huomasin käyttäväni ammatillista osaamistani, draamallisia taitoja. Siskosten keskusteluista syntyi kolme roolihahmoa opiskelemassa ja työelämässä 1920-luvulla. Työpajaideassani sisarukset kertoisivat kokemuksiaan, joita kuulijat keskusteluissa vertailevat omaan elämänkulkuunsa. Yllätyksekseni Oskar Öflundin Säätiö suhtautui suunnitelmaan myönteisesti ja antoi avustuksen. Kerrontapaikka.fi -sivusto kokoaa lausuntaa ja työpajatoimintaani. 


”potkaisi kiikkustuolin vauhtiin, keinutteli…”
Helka-Maria Kinnusen runo tanssijanaisesta jättää lukijalle epävarmuuden. Miten naisen elämä todellisuudessa meni? Tanssiko hän vai olivatko muistot hänen mielikuvistaan. Niin tai näin, nainen tuntee jotain voimakkaasti ja villisti keinutuolissa kiikutellessaan. Taiteen ja kulttuurin lähde on ehtymätön.  Muisti voi vähän narrata. Totta on, että luovat harrastukset tukevat hyvinvoinnin kokemuksia. 
Runo teoksesta; Minä olen pamfletti. Kirjoittanut Helka-Maria Kinnunen. Noxboox 2015.
Picture
Kirjoittaja
Marjo Ventola
kerrontapaikka.fi


0 Comments

Liikkeellä - tanssin lumoissa

25/5/2023

0 Comments

 
Kaija Luoto ja Riitta Välke lähtivät liikuntayhteisö Friskis&Svettis Helsingin tarjoamalle luovan tanssin kurssille, kun molemmilla oli halu löytää uutta tehokkaan perusliikunnan ja jumpan oheen. Friskis&Svettis kertoo liikuntansa vaikuttavan kehoon ja mieleen, kuten myös ihmisenä kasvamiseen.  Kaija ja Riitta ovat liikunnallisia ja innostuneita arkiliikkujia. Riitan ”arkiliikunta” on maratonjuoksu, jonka hän aloitti jo vuonna 2000 ja juoksee edelleen. Ryhdyin juoksemaan 50-vuotiaana ja ensimmäisen maratonin juoksin Prahassa. 

Kaija Luoto kertoo olevansa eläkeläinen. Menin Friskiksen ilmaisjumppaan joulutauolla ja jäin koukkuun 25 vuotta sitten! Kyse on jumppakoukusta, joka jatkuu. Siellä on aitoa liikkumisen iloa. 
Nyt molemmat ovat vannoutuneita Friskiksen kannattajia, jotka löysivät lisäksi herkun eli seuran tarjoaman liikunnan lisäksi luovan tanssin. Pauliina Laukkanen ohjaa Friskiksessä luovan tanssin kursseja, jotka ovat Myrskyryhmän tuottamia ja tehty yhteistyössä Friskis&Svettis Helsingin kanssa. 

Ensimmäisellä kurssilla tutustuttiin omaan kehoon ja opittiin itsetuntemusta. Kurssilla kirjoitettiin myös tuntemuksista ja kokemuksista, joita Laukkanen hyödyntää tulevassa väitöstyössään. Toinen kurssi oli koreografinen, ja siihen osallistuneet pitivät myös julkisen tanssinäytöksen. Kaijan ja Riitan ryhmä järjesti esityksensä Hermannin salissa. Rouvat osallistuivat molempiin kursseihin.  Riitta ja Kaija ovat myös Friskiksen järkkäreitä eli he ovat mukana asiakaspalvelussa ja vastaamassa asioiden sujumisesta saleilla. 

Myrskyn kouriin 
Friskis&Svettis Helsinki on Myrskyryhmän yhteistyökumppani ikääntyneiden kulttuuria edistävässä hankkeessa. 
Myrskyryhmän hanketuottaja Mervi Leivo oli markkinoimassa luovan tanssin kursseja ja rakentamassa niille mahdollisuuksia.  Myrskyryhmä on toiminut yli 20 vuotta iästä hullaantuen. Yhteistyö liikuntaseuran kanssa tarjoaa paitsi liikkumiseen hyvin soveltuvat tilat, tavoittaen ihmisiä, joille liikkuminen on tuttua. Luova tanssi on uusi tapa lähestyä omaa kehoa, tapa luoda yhteys ikääntymiseen, yhdessä muiden kanssa. Turvallisessa ilmapiirissä tulee haastettua omia rutiineja ja käsitystä liikkumisen tavoista. 
Kaija ja Riitta innostuivat näkymistä ja läksivät kokeilemaan omia rajojaan. He odottivat, että tanssillisesta liikunnasta tulee hyvä olo. Kummallekin luova tanssi oli uusi elementti. Luovan tanssin kurssi oli suunnattu yli 65-vuotiaille.

Taitoa ja onnistumista
Pauliina ehdotti meille tiettyjä liikesarjoja, joiden oheen jokainen sai kehittää omiaan, Kaija ja Riitta muistelevat. Lisäksi kurssi opetti, että musiikki kantaa, toisin sanoen musiikkiin harjoitetaan näytöstä varten liikesarjat. 
Yleisöesityksessä Hermannissa Helsingissä oli 10 tanssijaa.  Me muistettiin kaikki askeleet ja koko koreografia! Oli vain päästettävä irti ja seurattava musiikkia, Kaija ja Riitta iloitsevat kauan session jälkeenkin. 
Muistamisella ja esityksen sujumisella on vähän eri näkökulma kuin harjoitustilanteella, sillä harjoitusryhmässä aina joku menee eritahtisesti ja tarjolla on ohjaaja, jota seurata. Mutta esityksessä kaikkien pitää tanssia ja liikkua samanaikaisesti. Yleisöä kiinnosti, miten senioritanssijat muistavat liikeradat ja tanssin kuviot. Riitta ja Kaija iloitsevat yhtenä naisena, että onnistumisen ilo on suuri. 

Mitä kahdesta luovasta tanssikurssista jäi seuralaiseksi? 
Kaija arvioi, että hän löysi kehollisuudesta uutta ulottuvuutta, josta saada jotain enemmän. Riitta puolestaan toteaa, että kehollisuus on aina ollut läsnä maratonjuoksemisessa. Mutta sain avauksen erilaisista asioista, ja suunnittelen, että menen oopperan tanssiaisiin. Lastenlasten kanssakin kävin Kansallismuseon Akseli Gallen-Kallela -diskossa. Jive freskojen alla välkkyvän diskopallon kanssa oli elämys. Kurssi lavensi tanssia! 
Molemmat kiittävät yhteen ääneen Pauliina Laukkasta, joka ohjasi molemmat kurssit. Erityisesti kurssin toinen osuus oli vaikuttava, sillä siinäpä ei kysyttykään kaikkia tuntoja ja tuntemuksia, vaan Pauliina rakensi tanssin kulun, joka ohjautui hänen tekemiensä nuottien mukaan. 

Tärkeintä on kuitenkin, että seniori-ikäisille on tarjolla monipuolista liikuntaa ja siihen liittyvää luovuutta. Osaamisen, oivaltamisen ja liikkumisen ilo tuo tasa-arvoista elämää. 
teksti Anja Kuoppa
​

Friskis&Svettis
- perustettu Ruotsissa 1978
- seuroissa Euroopassa yli 500 000 jäsentä
- Suomessa noin 1000 jäsentä Helsingissä, Vantaalla ja Maarianhaminassa
- vapaaehtoistoiminta on Friskis-liikkeen sydän
- sisä- ja ulkoliikuntaa ympäri vuoden kaiken ikäisille
www.friskissvettis.fi
Picture
0 Comments

Taiteen äärellä - vaikutusten vainioilla

4/12/2022

0 Comments

 
Talvi on laskeutunut pohjoiselle pallonpuoliskolle. Pakkasen kiristyessä ja lumen lisääntyessä mieltä lämmittää pitkään vireillä olleiden tehtävien saaminen päätökseen. Tuottajana olen vastannut Myrskyryhmän Osallistavan tanssielokuvan kirjaamisesta ja kuvaamisesta HYTE-toimintamallin muotoon.  HYTE-toimintamallit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen tarkoitettuja työkaluja. Toimintamallit kuvataan ja arvioidaan ennen kuin ne päätyvät THL:n ylläpitämään julkaisujärjestelmään, Julkariin.  

Myrskyryhmää pyydettiin mukaan kehittämistyöhön keväällä 2021. Toive oli, että kuvaisimme jonkin työtapamme ja saattaisimme sen siten arvioitavaksi. Ensimmäisenä taiteen ja kulttuurin toimijana, osana kulttuurista vanhustyötä. Muut julkaistut toimintamallit ovat pitkälti sosiaali- ja terveysalan toimijoiden työmuotoja, joista osasta löytyy myös vahvaa tieteellistä näyttöä.  Pioneereina lähdimme matkaan, motivoivia tekijöitä oli, että näin aurataan tietä muille taidetoimijoille ja lisätään näkyvyyttä taiteeseen perustuvista hyvinvointivaikutuksista.  Ennen kaikkea halusimme kehittää paitsi omaa työskentelyämme, vaikuttaa samalla HYTE-toimintamallin elementteihin ja ulottuvuuksiin. Taidetoimijana puristimme oman työmme olemassa olevaan työkaluun, antaen samalla palautetta, miten jatkossa taidealan toimijat työtään ja toimintaansa ko. viitekehyksessä kuvaavat. Ja miten työkalu voisi osaltaan muokkautua taiteen toimintamallien kuvaamiseen. 

Kirjaamista tehtiin word-pohjaisille lomakkeille, joka ei ole joustavin ja taiteellisten työmuotojen kuvaamiseen parhaiten soveltuva työkalu. Mallissamme onkin useita videolinkkejä, viittaus dokumenttiin, kuvioita ja kaavioita. Joista em. osa luotiin kuvaamisen aikana. Myrskyryhmässä kehitettiin mm. oman työn kirjaamisen tapaa, arvioinnin muotoja ja kirjattiin eettisiä periaatteita.  Suurin osan työstä toteutimme kaksin, tiiviissä yhteistyössä Elli Isokoski ja allekirjoittanut. 

Myrskyryhmän osallistava tanssielokuva (Mot) -toimintamallina julkaistiin 1.12.2022.  Palautekeskustelu ja prosessin loppuarviointi THL:n kanssa on edelleen vaiheessa. Ja niin kauan kun emme ole tietoisia, miten pioneerityömme on vaikuttanut HYTE-toimintamalliin mm. kulttuurin hyvinvointivaikutusten todentajana, työmme on kesken. 

Taiteen ja kulttuurin toimijoilta edellytetään jatkuvasti enemmän paitsi vaikutuksia myös vaikuttavuutta. Osaamiseen kohdentuvat vaateet kasvavat ja perustelut työlle on oltava yhä vankemmat, jopa vakiintuneet. Innovaatioita kunnioittavassa hanke- ja produktiorahoituksen maailmassa mahdottomalta tuntuva yhtälö. 

Samaan aikaan rahoittajat, taidepalveluita hyödyntävät organisaatiot ja kunnalliset toimijat tekevät päätöksiään ja valintojaan lähes poikkeuksetta perusteluitta.  Mikäli perusteita päätösten tueksi annetaan, ne ovat retorisia vakiolauseita vuosien takaa. Missä näkyy kehittyvä ja oppiva organisaatio, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus? Jos kunnan toiminta-avustuksen hylkäämistä perustellaan lauseella: "Toimija voi hakea kunnassa tapahtuville yleisölle avoimille taide- ja kulttuurihankkeilleen projektiavustuksia", niin mitä sillä tarkoitetaan? Mihin perustuen voi hakea päätökseen muutosta ja miten hakijayhteisö voi kehittää toimintaansa tullakseen hyväksytyksi pysyväksi toimijaksi? Samaan aikaan olen ymmärtänyt, että myös toiminta-avustusta saava voi hakea hankkeilleen projektiavustusta. Toiminta-avustus kun mahdollistaa sen erillisrahoituksen hakemisen...eli organisaatiossa on taloudellisia ja henkilöresursseja hankkeiden lisäksi.

Irrallisten ja absurdilta tuntuvien päätösten taustalla vaikuttanevat strategiat ja periaatteet. Näistä suunnista ja tiekartoista olisi hyvä olla tietoinen. Jos ei-institutionaaliselta, hankerahoituksen varassa toimivalta taidealan toimijalta edellytetään näyttöä ja pitkäjänteisyyttä, on kohtuullista saada tietoa tulevaisuuden suunnitelmista leveämmin hartein toimivilta. Verovaroin rahoitetuilta. 

Sitkeää työtä ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi jaksaa, koska saa tehdä työtä ikääntyneiden kanssa, haltioituen iästä ja kokemuksesta. Saadusta myönteisestä palautteesta, kriittisistä kehittämisehdotuksista ja tulevaisuuden toiveista puhumattakaan. Mielestämme merkityksellistä työtä kannattelevat myös aurattu väylä, selkeä opastus ja vuorovaikutukseen perustuva yhteistyö. 

Linkki Myrskyryhmän osallistavaan tanssielokuvan toimintamalliin: bit.ly/3VuWAWx
0 Comments

Hetkistä hullaantuva voittaa aina

18/7/2022

0 Comments

 
Suomea hellivä kesäinen lämpö saa pohtimaan ajan ja toiminnan suhdetta. Kuumuus on ohjannut hidastamaan tahtia, pysähtelemään ja tauottamaan työntekoa. Jos malttaa kuunnella kehon toiveita ja järjen ääntä.  Toisaalta aurinko ja valo voimaannuttavat, vuorokaudessa tuntuu olevan enemmän aktiivisia tunteja. Vuodenaikoihin sopeutuva elämänrytmi lienee ikiaikaista perua,  arjen tehtävät ovat määrittyneet milloin satokauden, milloin sääolosuhteiden mukaan.  Tämän päivän 24/7  -yhteiskunnassa usein epätosi yhtälö. 

Myrskyryhmän työskentelyssä korostamme kiireettömyyttä, aikaa pysähtyä ihmisyyden äärelle. Kiireettömyys mahdollistaa läsnäolon, kohtaamisen, jossa on läsnä aito kiinnostus kokemuksien ja ajatusten jakamiseen.  Malttia havaita kaikkia niitä tapoja, joilla toisillemme viestimme ja miten olemme vuorovaikutuksessa. 
Kohtaamiset ovat parhaimmillaan suorittamisesta ja ennakkoluuloista vapaita hetkiä, jolloin ikääntynyt tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, sellaisena kuin hän on. Samalla piirtyy esiin kenties jotain sellaista, jota emme muutoin havaitsisi. Merkityksellisiä ilmeitä, äänensävyjä ja tahdon ilmaisuja. 

Tanssi ja liike tuovat kohtaamisiin kehollisuuden, kinesteettisyyden, ilmaisu ja vuorovaikutus eivät ole läsnä vain sanoissa ja puheissa, vaan olemisen tavassa, liikkeissä ja eleissä. Taide vuorovaikutustilanteissa herkistää luovuudelle, mahdollistaa uusia näkökulmia ja tuottaa tilanteisiin uutta energiaa. Taide koskettaa ja luo yhteyksiä myös tunnetasolla. Kohtaamisen tapa on avoin, utelias ja vastaanottavainen.  Työtapamme on prosessi, koskaan emme voi aloittaessamme tietää, mitä tapahtuu, tilanne on usein uusi ja outo myös ikääntyneelle. Ihmettelemme yhdessä. 
Kohtaaminen vahvistaa kykenevyyttä ja pystyvyyttä, tuottaa uusia elämyksiä ja toimii siltana kohti uusia maailmoja. Kaikille meille. Siksi hetkistä hullaantuva voittaa - aina.
Picture
0 Comments

Toukokuu on toimintaa täynnä

3/5/2022

0 Comments

 
Kulttuurinen vanhustyökin on viime aikoina ollut paljon taustatyön tekemistä, rahoitushakemusten laadintaa, toiminnan sanoittamista, kehittämistä ja keskustelua. Jota tuottajan työ muutenkin pitkälti on. Sitä iloisempi tänä keväänä, kun moni ovi on avautunut, taiteilijat ovat päässeet vuorovaikutukseen ikäihmisten kanssa ja yhteistyö tuottaa hedelmää. Nämä ovat niitä ilon hetkiä, kun voi hihkua, että homma pelittää! Samaan aikaan myös edistystä rakenteellisella rintamalla eli kulttuuriseen vanhustyöhön panostetaan, se näkyy ja nousee esille. Toivon hartaasti, että kulttuurinen vanhustyö on lipumassa valtavirtaan, tunnustetuksi osaksi ikääntyneiden hyvää ja merkityksellistä arkea. Osaltani yritän parhaani tätäkin edistää, kulttuuristen oikeuksien toteutumista myös ikääntyessä. Mutta enemmittä pulinoitta, kuvat kertokoot toiveikkaasta toukokuusta, tavataan tapahtumissa!
Picture
Picture
Picture
Picture
Picture
0 Comments

Aina on aihetta juhlaan

7/2/2022

0 Comments

 
Picture
Hämmentävää, joko on sujahtanut viisi vuotta!
Juurihan kirjoitin Myrskyryhmän alkuaskelista ja muistelin aikaa, jolloin siirryttiin euroon...blogikirjoitus löytyy arkistoista: www.myrskyryhma.fi/kulttuurinen-vanhustyouml/archives/12-2016

Arkistoja on kertynyt matkan varrella ja kuten historiaa arvostavalle sekä joskus menneisyyteen jumittuvalle tapahtuu- mitään ei ihan kepein perustein hävitetä. Historiikkia olisi kiinnostavaa tehdä, koota kulttuurisen vanhustyön pioneerin kokemuksia ja matkan varrella kohdattuja kohtaloita ja kuultuja tarinoita. Kenties sen aika on tuleva.

Vuonna 2022 Myrskyryhmä tanssii kuitenkin tässä ajassa, ikääntyneistä ja heidän kohtaamisistaan edelleen hullaantuen. Kirjoittaessani tätä helmikuussa kuluvaa vuotta on kuitenkin ilo havaita, että hurmaantuneita on muitakin, taiteen ja kulttuurisen vanhustyön kirjo on laajentunut, lajitovereita on laumaksi asti ja ymmärrys kulttuurisista oikeuksista osana ikääntymistä nousujohteinen. Aina on aihetta juhlaan, jota taide arkeen tuottaa. Taide on ilon pisaroita, surun kantamista ja merkittäviä kohtaamisen hetkiä.  

Maailma ei ole tietenkään vielä valmis, saati tie ruusun terälehdillä katettu, mutta helpompi on taivaltaa kun tietää, ettei ole yksin määränpäähän suunnistamassa. Kulttuurisen vanhustyön ja taiteen saavutettavuuden edistämiseksi on tehtävä yhdessä töitä, löydettävä vaikuttamisen tapoja ja vakuuttamisen muotoja. Kulttuuriset oikeudet vahvistuvat, kun taide ja kulttuuri asetetaan sille kuuluvaan asemaan ihmisen merkityksellisen arjen muodostumisessa. Asema tarkoittaa juhlapuheiden sijaan taloudellista panostusta ja ikäihmisen elämän arvostusta, hyvän arjen  edellytysten rakentamista. Joka syntyy yhteistyöllä, yhdessä tehden, ikääntyneitä kuunnellen. 

Myrskyryhmä juhlii merkkipäiväänsä töitä tehden, tutustu hankkeisiimme
ja ota yhteyttä!


Juhlavaa riemua, 
surun liejua, 
tanssin karusellissa
saa irrotella,
unohtaa surut ja murheet
pyöritellä lanteet ja ranteet.

Kuva Käy rinnallain -elokuvan ensi-illasta 09/2021.
Elokuva Yle Areenassa.
Ohjaus Kati Kallio, tuotanto Myrskyryhmä ja Pystymetsä Oy.
​

0 Comments

Taiderinki virittää hymyn huulille

12/10/2021

0 Comments

 
Taiderinkiläisten ajatteleminen valaisee harmaan syystaivaan. Nuo mainiot leidit ideoineen, leidit, jotka tarttuivat ennakkoluulottomasti annettuihin lomakkeisiin ja jotka viihtyvät toistensa seurassa erilaisuudestaan huolimatta. Iso kiitos heille! Taiderinkiläisille olen toimittanut yhteenvedon jo syyskuussa, aktiivisia kun ovat, en jäänyt ilman palautetta. 

Taiderinki-kokeilun toteutin korona-apurahalla, työskentelyni mahdollisti Taiteen edistämiskeskus Taike.
Taiderinki käynnistyi heinäkuussa toiminnan kuvaamisella kohderyhmän kielelle ja markkinointimateriaalin luomisella sekä ikääntyneiden rekrytoinnilla. Elokuu varattiin Taideringin toimintaan ja palautteen keräämiseen ikääntyneiltä. Taiderinkiin osallistui kuusi henkilöä, iältään 75-91-v. He kokoontuivat kolme kertaa yhdessä kanssani ja lisäksi keskenään pienryhmissä  ja vastasivat kahteen kyselyyn sekä täyttivät Taidepassia (Taike).  Hyödynsin passin jaottelua kokijaan ja tekijään.  Tuottajana keskustelin  ryhmän yhteyshenkilön kanssa lisäksi muutamia kertoja ryhmätapaamisten välillä. Ryhmätapaamisten ohessa oli mahdollisuus jokaisella ryhmän jäsenellä tulla yksilönä kuulluksi sekä saada lyhyt opastava tuokio kulttuurisista aiheista. Erityisesti ryhmä tuntui arvostavan heidän yhteisten, luovien ideoidensa kuulemista ja niistä syntyvien näkemysten esittämistä. 
​

Toiminta osoitti, että ikääntyneiden taidetoiminnassa tulee huomioida ko. osallistujien erityispiirteet. Erityispiirteitä ovat pitkän elämänkokemuksen ja taiteen harrastuneisuuden lisäksi toimintakyvyn vaihtelut sekä kognitiiviset kyvyt. Lisäksi kyselyn vastaukset selvittivät, että Taideringin pilottiryhmän osalta maksukyky on rajallinen, he suosivat maksuttomia tapahtumia ja tilaisuuksia, arvostaen monipuolisia elämyksiä, erityisesti teatteria, musiikkia ja tanssia sekä viihtyvät tutussa ryhmässä. Digitaalisuus on heille toissijainen vaihtoehto kokea taidetta, hankinnat eli esim. pääsyliput he hankkivat fyysisestä lipunmyynnistä, tai hyödyntävät läheisten ja ystävien apua nettilippujen hankinnassa. Taide-elämyksissä erittäin merkittävää oli sosiaalinen ulottuvuus. 

He saivat Taiderinki-jakson aikana vinkkejä uusista katsomisen tavoista, maksuttomista esityksistä ja uudelleen avautuneista kulttuurin tiloista. Tarpeesta nousevaa ja ajankohtaista tietoa kulttuurin koronan sulkemalta kentältä. Jatkosuunnitelmissa on myös avata käytänteitä miten ja mistä taiteilijan voi tilata esim. yksityistilaisuuksiin, miten läheiset voivat vahvistaa kulttuuripalvelujen käyttämistä, myös lahjoituksista ja testamenttivarojen suuntaamisesta taidelaitoksille keskusteltiin. 

Viitteelliset taloudelliset laskelmat kertovat, että kohtuullisenkin tuottajan osuuden (35%) lisääminen taiteilijan panokseen nostaa kustannuksia lähelle osallistujien maksukyvyn ja sijoittamishalukkuuden ylärajaa. Tuottajan työ Taideringissä sisältää paitsi taidetilaisuuksia, myös ryhmän käynnistystä ja koordinaatiotehtäviä, jolloin tämä osuus tulisi turvata myös irrotettuna taiteilijan panostuksesta ja erillisistä, kaikille avoimista taidetilaisuuksista. Harrastuksistaan, toimijuudestaan taiteen toimijana osallistujat olivat kyselyn vastausten mukaan maksamaan, mutta vähemmän kuin kokijana ja toivoivat myös tulevaisuudessa voivansa maksaa tästä nykyistä vähemmän. Toiveena esitettiin mm. iän perusteella saatavia alennuksia tai maksuhelpotuksia. Joita he runsaasti arjessaan jo hyödynsivät. Oman taiteellisen toimijuuden toteuttaminen oli vahvasti sidoksissa kulttuuriseen aktiivisuuteen tässä ryhmässä.


Taiderinki jatkaa toimintaansa itsenäisesti, mutta tietoisena mahdollisuudesta hyödyntää tuottajan osaamista ja esim. Myrskyryhmän taidepalveluiden tarjontaa. 

Liitteenä kooste pdf-muodossa kyselyn tuloksista, lisää kerron mielelläni!  

taiderinki_koosteweb2.pdf
File Size: 1124 kb
File Type: pdf
Download File

0 Comments

Syksyn tanssiva sadonkorjuu

1/9/2021

0 Comments

 
Sitä niittää mitä kylvää. En kuulu maata möyriviin, keväisin villiintyviin ihmisiin, jotka innokkaina vertailevat erilaisia uusia mangoldilajikkeita tai poimivat vihermyymälöistä kauden siemen- tai taimiuutuudet. Tänä syksynä on kuitenkin myönnettävä, että jotain on tullut tehtyä, kun edessä siintävä satokausi alkaa tuntua runsaalta. 

Satokauden runsaus ilmenee yhteistyökuvioina ja mahdollisuuksina viedä tanssitaidetta sinne, missä askeleet ovat olleet aiemmin hennot ja rytmit varovaiset. Eniten odotan kohtaamisia, kasvokkain tapaamisia ja yhdessä tekemistä. Ja sitä tuntuvat odottavan ne useat ikäihmiset, joiden kanssa olen saanut vaihtaa luovia ajatuksia. Tätä yhteistä tavoitetta kohden menevät myös he, jotka ovat toimineet koko pandemia-ajan ikäihmisten kanssa, etänä ja uusia keinoja kehitellen. Sitkeää sakkia molemmat!

Syksyn pyörteisiin kuuluu, että HYTE-toimintamallimme osallistavasta tanssielokuvasta on edennyt arviointiin, luovuttaminen oli korutonta, mutta helpottavaa. Mallia voisi hioa loputtomiin, mutta on luotettava myös prosessiin, siihen, että arvioijat tuovat näkemyksillään tuoretta näkökulmaa toimintatapaan. Jätettävä tilaa yhteiselle työskentelylle, oltava huokoinen ja avoin vastaanottamaan palautetta ja ideoita. Uskon vahvasti, että arvioijat tahtovat osallistavalle tanssielokuvalle menestystä, toivovat kulttuurisen vanhustyön vahvistumista sekä ovat armollisia ensiaskelille. Yksi toimintamalli ei tee ketään autuaaksi, mutta on osa taiteen saavutettavuuden ketjua. 

Myrskyryhmä on toteuttamassa Luova ja iätön-tapahtumaa, yhteistyössä Sivuun Ensemblen kanssa. Syyskuun lopussa olevassa elokuvanäytöksessä kulttuurikeskus Caisassa juhlitaan luovaa ja rohkeaa ikääntynyttä. Tanssielokuvien kavalkadissa piirtyy esiin tekijä, joka toimintakyvyn rajoitteista tai kertyneistä vuosista huolimatta on oman elämänsä valtias - ihminen unelmineen ja toiveineen. Kyvykäs ja osaava, joka ei kaihda tuoda esiin omia ideoitaan ja altistaa niitä yhteiseen jalostusprosessiin. Esimerkin voimaa arvostaen, seurataan ikä- ja kokemusrikkaiden polkuja, omin askelin ja suuntaviitoin.
​
Taideringin tuloksia seuraavassa blogikirjauksessa.
Syksyistä voimaa!
Kuva Johannes Romppanen - Askel taaksepäin -hanke/Elli Isokoski

Picture
0 Comments

Kausituottaja kesähessuna

28/7/2021

0 Comments

 
Tuottaja täällä terve. Kesä on hurahtanut niin vauhdikkaasti, että päätä huimaa. Ajan kulumisen kokemiseen on vaikuttaneet paitsi kevään lopulla Myrskyryhmän saamat myönteiset avustuspäätökset, yhteistyöhankkeiden myötätuulet ja henkilökohtaiset positiiviset viestit. Viimeksi mainittuihin kuuluvat niin korona-apuraha kuin opiskelupaikka Taiteen asiantuntija-maisteriohjelmassa. 

Myrskyryhmän Tanssielokuva kanssamme -hankkeessa innostavat tanssielokuvan mahdollisuuksien laajentuminen ja yhteistyökumppanien tuomat uudet näkökulmat, digitaalisessa Hyvinvoinnin talossa kokonaan uuden konseptin luominen. Tuotantopilotissa tanssin ja tanssielokuvan konkreettinen ja välitön vaikutus ikäihmisten arkeen motivoi kuvaamaan miten tämä työ on merkityksellistä ja miten sitä voisi kehittää.
Taiderinkiläisten kanssa tavatessamme hymy oli herkässä ja ilo pinnassa, mutta samalla sukellettiin muistojen avulla todella syviin vesiin. Olen puolueellinen, mutta tästä juuri on mielestäni taiteessa kysymys. Ainutlaatuisen yhteyden tavoittamisesta, kokemusten jakamisesta, jossa todentuu olennaista ihmisyydestä. Iho kananlihalla keskellä hellettä. Tiedätte tunteen?

Harrastuksissani olen päässyt kekkuloimaan kartanoille, laukkaamaan lehmuskujalla ja haastamaan omia liikkeellisiä ulottuvuuksiani. Sekä tutustunut mainioihin tyyppeihin, hulvattomiin henkilöihin, joita ilman mikään oheisista ei olisi ollut mahdollista. Tai ainakin mukana olisi ollut enemmän empimistä, nolostelua ja ulkoisten merkitysten (turhaa) miettimistä. Joskus on hyvä päästää irti! Tanssiproggiksiin harrastajana osallistuen säilyy myös tuntuma siihen, miltä osallisuus tuntuu, mitkä tekijät vaikuttavat viihtymiseen ja aktiivisuuteen, tulee altistusta ja haastetta. Syntyy kokemuspohjaista tietoa, jota voi työssään hyödyntää.

Kesähessu. Tarkoittaa ymmärrykseni mukaan kesäapulaista, kausityöntekijää, joka työskentelee tietyn ajan tietyissä tehtävissä. Lomittaen vakituisia eli mahdollistaen ansaitun vapaan ja tauon säännöllisesti ko. töitä pakertaville. Kesähessuun viitataan usein, kun hommat eivät suju tai tapahtuu töppäyksiä. 
Kulttuurin ja taiteen alalla, varsinkin vapaalla kentällä on runsaasti pätkäpestejä, joissa salamavauhdilla otetaan haltuun melko mittavia, ja usein vaativia työtehtäviä. Eikä aina pyöritä mukavuusalueilla. Kausihessuja siis? Kun niitä vakituisia pestejä ei joka oksalla kasva. Mokia sattuu takuulla jokaiselle meistä, mutta niistä opitaan ja väitänkin, että alalla on erityisen runsaasti kehittämismyönteisiä, ketteriä ja laajan osaamisalueen omaavia ammattilaisia. Olisi varmaan alasta opittavaa ja osaajia seurattavaksi muillakin toimialoilla…

Melkoinen tanssitaiteen huvipuisto siis meneillään ja veikkaan että karusellin pyörityksessä tulee myös kompuroitua, vauhti hidastuu ja joskus tarvitaan vahvojakin huoltotoimenpiteitä.  Mutta se sallittaneen, yhdessä tehden löytyy peilipintaa ja täydellistä tästä maailmasta ei taida tulla koskaan. Taiteeseen kuuluvia elementtejä taitavat olla nekin, olla yllätysten äärellä, tulla altistetuksi ja vaikutetuksi, inspiroitua. 

Kesätunnelmissa oleva kausihessu
Kuva Taideringin kokoontumisesta Galleria Kasvihuoneella.
Picture
0 Comments

Pilko, erottele, hämmennä ovat arvioinnin reseptiä. Tuottaja arvioinnin polulla osa 2.

10/5/2021

0 Comments

 
Asiantuntijuus edellyttää laajaa ajattelua, toisaalta vahvaa intuitiota ja näkemystä yhdistettynä monialaiseen hahmottamiseen ja lukutaitoon. Taitoja on tarvittu myös HYTE-arvioinnin prosessissa. Höystettynä dialogilla, mentoroinnilla ja kyseenalaistamisella. 

Hyppäsin HYTE-arvioinnin prosessiin taiteilija Elli Isokosken pyynnöstä. Hänet oli houkutellut  mukaan Taiteen edistämiskeskuksen eli Taiken asiantuntija Isto Turpeinen. Kyseessä on rohkea yritys saada taiteen alalta kuvaus hyvinvoinnin vaikutusten sarjaan arvioitavaksi. Toimintamalleja ja niiden arviointeja edistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Laajaa yhteistoimintaa siis. 

Toimintamalliksi valikoitui Taiteen edistämisen yhdistys Myrskynsilmä ry:n toiminnasta Osallistava tanssielokuva. Myrskyryhmän melkein 20-v. toiminnan ydintä on kulttuurinen vanhustyö. Vuosien varrella on syntynyt esityksiä, tanssiteoksia, työpajoja, mutta myös osaamista ja ammattitaitoa miten taide toimii erilaisissa ympäristöissä. Yhteistyötä on tehty niin hoivan ja asumisen yhteisöissä kuin taideorganisaatioidenkin kanssa. Aina ikääntyneen ehdoilla, taidetta arvostaen. Tanssielokuvan vahva toimija Suomessa on ollut Loikka-tanssielokuvafestivaali, niin tapahtumana kuin taustalla toimivana kehittämisorganisaationakin. Loikan lakkautettua toimintansa taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 2019, Elli Isokoski on jatkanut työskentelyä ja konsultointia festivaalin perustajien, tanssielokuvan mestari Hanna Pajala-Assefan, mutta erityisesti koreografi Kati Kallion kanssa. 

Osallistava tanssielokuva - työtavan kuvaaminen toimintamallin muotoon on haastavaa.  Valitsimme kyseisen työtavan kuitenkin senkin vuoksi, että kyseessä on suhteellisen tuore ja kehittyvä osa Myrskyryhmän toiminnassa, jolloin saadaan työkaluja myös ryhmän käyttöön. Kirjaamme ja todennamme onnistumisen edellytyksiä, joka parantaa kykyämme tuotteistaa ja hinnoitella mahdollisia palveluita. Peruselementtien kirkastuessa pystymme hiomaan entistä yksilöllisempiä ratkaisuja. Kehittämistyön ytimessä säilyvät siis ryhmän taiteellinen itsenäisyys ja ikääntyneen hyvinvointi.

Kuvaaminen vaatii jäsentelyä, työtavan erittelyä ja purkamista osiin. Samalla työtapa tulee muotoiltua uudelleen, sanoitettua tavalla, jolla se toivottavasti avautuu myös heille, joille tanssielokuva, saati osallistavana työmuotona on tuntematon. Visuaalisen taidemuodon altistaminen kirjalliselle muotoilulle on jo askel, loikkaa otamme, kun olemme muotoilleet työtä THL:n lomakkeille. Vaikuttamisen mahdollisuus avautuu, kun arvioimme, kuinka hyvin nykyiset lomakkeet palvelevat taiteellisen työn kuvaamista. Työ etenee hitaasti, mutta vääjäämättä...
Picture
0 Comments
<<Previous

    Mervi Leivo

    Vanhustyöhön virittynyt ja järjestömaailmaan juurtunut ”käpy”. Taiteen saavutettavuudesta paasaava ja liikkeestä innostuva.

    Kansikuva Johannes Romppanen

    Archives

    July 2023
    May 2023
    December 2022
    July 2022
    May 2022
    February 2022
    October 2021
    September 2021
    July 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    September 2020
    April 2020
    February 2020
    July 2019
    April 2019
    February 2019
    April 2018
    November 2017
    September 2017
    July 2017
    June 2017
    April 2017
    March 2017
    December 2016
    November 2016
    September 2016
    July 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016

    Categories

    All

    RSS Feed

MYRSKYRYHMÄ
tuottaja@myrskyryhma.fi
puh 040 7378280
Näin kuinka nautit liikkumisesta esiintyessäsi ja tunsin sen omissa luissani ja lihaksissani.
  • Myrskyryhmä
    • Tekijät
    • Meistä sanottua
    • Projektit/hankkeet
  • Koulutus ja työpajatoiminta
    • Liike elämään välipalat
    • Liike elämään hoivatyössä
    • Liike elämään työpajat
    • Residenssit
    • Kurssit ja luennot
  • Elokuvat
  • Teokset
    • Arkistossa
  • Kulttuurinen vanhustyö
  • Ellin blogi
  • Ota yhteyttä
  • Tue
    • Myrskynsilmä ry
  • In English