Laatua areenalle, osaamista jakoon

Soveltava taide, taide erilaisissa ympäristöissä, yhteistuotannot, uudet yleisöt ja osaamisen uusintaminen...Kaikkia näitä käsitteitä kuulee siellä missä taide kohtaa hyvinvoinnin tai hyvän arjen rakennusaineista keskustellaan. Viimeksi kulttuurin valtionosuusjärjestelmää uudistavassa työpajassa, jossa kokoontuivat niin kolossiaaliset taideinstituutiot, yksittäiset taiteilijat kuin vos-järjestelmän ulkopuoliset yhteisöt.  Vilkkaasta ja moniulotteisesta keskustelusta voinee päätellä, että yhteistyöfoorumeita tarvitaan.  Useassakin keskustelussakin viitattiin siihen miten suurimman esteen uudenlaiselle yhteistyölle tai työn tekemisen tavoille muodostavat asenteet, eivät raha.  Käy vos-järjestelmälle päätöksentekovaiheessa kuinka tahansa, ainakin prosessin aikana on viritelty kohtaamisia ja viljelty ideoita. Ihan osallisuuden ja kuulemisen sivutuotteina. Vos-keskusteluun voi osallistua verkossa #kulttuurivos

Laajaan yhteiskunnallisen tason keskusteluun osallistumisen  rinnalla pienet toimijat, jotka tekevät sen muuten talkootyönä ja vapaaehtoispohjalta jatkavat omaa selviytymiskamppailuaan. Kunnallinen kulttuurin  avustusjärjestelmä on muutoksen kourissa myös Helsingissä,  vahvimmin toive muutoksen suunnasta kohdistuu epäkohtaan, jossa toiminta-avustusta nauttivalle yhteisölle ei voida myöntää produktioavustusta.  Pahimmillaan tämä tarkoittaa, että helsinkiläinen taide- ja kulttuurialan toimija tekee suurimman osan produktioistaan muulle kuin helsinkiläiselle yleisölle.  Muutaman tonnin toiminta-avustus mahdollistaa yhteisön hallinnollisen pyörittämisen, muttei taiteellista työskentelyä, saati laajaa saavutettavuutta. 

Yhteistyö on keskeinen elementti taloudellisesti pienikokoisen, erilaisissa ympäristöissä toimivan taideyhteisön arjessa. Ilman kattavia verkostoja, innovatiivisia aloitteita ja rohkeita panostuksia ei olisi syntynyt yhteisön luovaa toimintaa, uusia taiteellisia ulostuloja ja alati uusiutuvaa korkealaatuista kulttuurista tuotosta.  Kuten mille tahansa alalle, myös taiteen saralle tulee uusia toimijoita jatkuvasti. Viime aikoina erilaisten yhteistyökuvioiden tiimellyksessä on tullut pohtineeksi, miten saataisiin kohtaamaan konkarit ja uudet tulijat. Kilpailuasetelman sijaan voisi edistää sujuvampaa työtapaa, uusintaa totuttuja käyttäytymismalleja ja saada aikaan hyvää pöhinää, mitä erilaisten ihmisten ja taitojen kohtaaminen usein tuottaa.

Mentorointi, vapaamuotoisena, itseohjautuvana prosessina  kahden toimijan välillä tai kolmannen osapuolen ohjaamana ja tukemana tapaamisten ketjuna on yksi tapa edistää osaamisverkoston syntymistä. Osaamisen jakaminen vahvistaa alan tunnettuutta, synnyttää ymmärrystä yhteisistä tavoitteista ja kehittää alaa. Kaikki tekijöitä, joilla varmistetaan asiakkaalle tarjottavien tuotteiden tai palveluiden laatua ja saatavuutta.  Hieno uutinen viime viikolla oli, että Isokosken Elli suuntaa joulukuussa Jyväskylään Elli Pulkkisen kanssa työskentelemään,  Elli toukokuun esittelyssä: http://tanssinkeskus.fi/tanssija-valokeilassa/