Myrskyryhmää pyydettiin mukaan kehittämistyöhön keväällä 2021. Toive oli, että kuvaisimme jonkin työtapamme ja saattaisimme sen siten arvioitavaksi. Ensimmäisenä taiteen ja kulttuurin toimijana, osana kulttuurista vanhustyötä. Muut julkaistut toimintamallit ovat pitkälti sosiaali- ja terveysalan toimijoiden työmuotoja, joista osasta löytyy myös vahvaa tieteellistä näyttöä. Pioneereina lähdimme matkaan, motivoivia tekijöitä oli, että näin aurataan tietä muille taidetoimijoille ja lisätään näkyvyyttä taiteeseen perustuvista hyvinvointivaikutuksista. Ennen kaikkea halusimme kehittää paitsi omaa työskentelyämme, vaikuttaa samalla HYTE-toimintamallin elementteihin ja ulottuvuuksiin. Taidetoimijana puristimme oman työmme olemassa olevaan työkaluun, antaen samalla palautetta, miten jatkossa taidealan toimijat työtään ja toimintaansa ko. viitekehyksessä kuvaavat. Ja miten työkalu voisi osaltaan muokkautua taiteen toimintamallien kuvaamiseen.
Kirjaamista tehtiin word-pohjaisille lomakkeille, joka ei ole joustavin ja taiteellisten työmuotojen kuvaamiseen parhaiten soveltuva työkalu. Mallissamme onkin useita videolinkkejä, viittaus dokumenttiin, kuvioita ja kaavioita. Joista em. osa luotiin kuvaamisen aikana. Myrskyryhmässä kehitettiin mm. oman työn kirjaamisen tapaa, arvioinnin muotoja ja kirjattiin eettisiä periaatteita. Suurin osan työstä toteutimme kaksin, tiiviissä yhteistyössä Elli Isokoski ja allekirjoittanut.
Myrskyryhmän osallistava tanssielokuva (Mot) -toimintamallina julkaistiin 1.12.2022. Palautekeskustelu ja prosessin loppuarviointi THL:n kanssa on edelleen vaiheessa. Ja niin kauan kun emme ole tietoisia, miten pioneerityömme on vaikuttanut HYTE-toimintamalliin mm. kulttuurin hyvinvointivaikutusten todentajana, työmme on kesken.
Taiteen ja kulttuurin toimijoilta edellytetään jatkuvasti enemmän paitsi vaikutuksia myös vaikuttavuutta. Osaamiseen kohdentuvat vaateet kasvavat ja perustelut työlle on oltava yhä vankemmat, jopa vakiintuneet. Innovaatioita kunnioittavassa hanke- ja produktiorahoituksen maailmassa mahdottomalta tuntuva yhtälö.
Samaan aikaan rahoittajat, taidepalveluita hyödyntävät organisaatiot ja kunnalliset toimijat tekevät päätöksiään ja valintojaan lähes poikkeuksetta perusteluitta. Mikäli perusteita päätösten tueksi annetaan, ne ovat retorisia vakiolauseita vuosien takaa. Missä näkyy kehittyvä ja oppiva organisaatio, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus? Jos kunnan toiminta-avustuksen hylkäämistä perustellaan lauseella: "Toimija voi hakea kunnassa tapahtuville yleisölle avoimille taide- ja kulttuurihankkeilleen projektiavustuksia", niin mitä sillä tarkoitetaan? Mihin perustuen voi hakea päätökseen muutosta ja miten hakijayhteisö voi kehittää toimintaansa tullakseen hyväksytyksi pysyväksi toimijaksi? Samaan aikaan olen ymmärtänyt, että myös toiminta-avustusta saava voi hakea hankkeilleen projektiavustusta. Toiminta-avustus kun mahdollistaa sen erillisrahoituksen hakemisen...eli organisaatiossa on taloudellisia ja henkilöresursseja hankkeiden lisäksi.
Irrallisten ja absurdilta tuntuvien päätösten taustalla vaikuttanevat strategiat ja periaatteet. Näistä suunnista ja tiekartoista olisi hyvä olla tietoinen. Jos ei-institutionaaliselta, hankerahoituksen varassa toimivalta taidealan toimijalta edellytetään näyttöä ja pitkäjänteisyyttä, on kohtuullista saada tietoa tulevaisuuden suunnitelmista leveämmin hartein toimivilta. Verovaroin rahoitetuilta.
Sitkeää työtä ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi jaksaa, koska saa tehdä työtä ikääntyneiden kanssa, haltioituen iästä ja kokemuksesta. Saadusta myönteisestä palautteesta, kriittisistä kehittämisehdotuksista ja tulevaisuuden toiveista puhumattakaan. Mielestämme merkityksellistä työtä kannattelevat myös aurattu väylä, selkeä opastus ja vuorovaikutukseen perustuva yhteistyö.
Linkki Myrskyryhmän osallistavaan tanssielokuvan toimintamalliin: bit.ly/3VuWAWx