Blogissa vierailee syyskuun kunniaksi kirjailija Ata Hautamäki, yhdistyksemme hallitusjäsen.
Aktiivityössä ollessani koulutin erilaisia ryhmän ohjaajia ja kiinnostuin myönteisestä ajattelusta. Etsin tietoa nimenomaan aivotutkimuksella saaduista tuloksista. Vakuutuin etenkin siitä, että kaikkeen oppimiseen vaikutti ihmisen oma tunnetila. Toki takomalla ja lukemattomilla toistoilla saavutetaan tuloksia, mutta nopeimmin päästiin päämäärään, kun opiskelu tuntui miellyttävältä. Ammattiliittojen jäsenten kursseilla huomasin, etteivät miehet helpolla uskoneet tätä tietoa. He pitivät kaikkea irrottelua turhana pelleilynä. Otin menetelmäkseni käyttää paljon esimerkkejä urheilun henkisen valmennuksen puolelta. Se teki asioista hyväksyttävämpiä. Niin sain änkyrätkin äijät mukaan vetelemään naruja, solmimaan solmuja tai sotkemaan sormiväreillä ja kaikki vain uuden tiimihengen löytämiseksi.
Samalla tavalla kulttuurinen vanhustyö avaa vanhojen toimintamenetelmien ja opittujen tapojen lukkoja. On käytettävä houkuttelua, sillä kaikkein iäkkäimmät ikäluokat ovat saaneet vähiten kouluopetusta. Heillä ei ole uuden oppimiseen samanlaisia valmiuksia kuin nuoremmilla. Ja asenne saattaa olla, että vain ryppyotsainen tekeminen on tehokasta. Taide on kuitenkin pohjimmiltaan leikkimistä, sillä inspiraatiota ei voi pakottaa. Se syntyy aivojen luovalla puolella. Kulttuuri on taiteen kehto ja kaikki mitä siellä tapahtuu vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Monipuolisella kehoon ja mieleen vaikuttavalla kulttuurityöllä on siis vahvaa vaikutusta jaksamiseen, kivun kokemisen lievennykseen ja masennuksen torjuntaan.
Kansainvälisissä aivotutkimuksissa todistettiin 90-luvulla kiistattomasti liikunnan, musiikin, valon ja värien vaikutus mielihyvän tuottajina. Jo sitäkin aikaisemmin 70-luvulla oli saatu tuloksia jopa avaruudesta asti. Astronauteilla oli mukanaan värivalokuvia pitkällä oleskelulla. Kävi ilmi, että kaikki henkilöt olivat mieluiten katselleet vesiputousta, valtamerta ja aurinkorantaa. Pelkkä katselu oli tasannut verenpainetta, nostanut endorfiinien määrää ja saanut henkilön hymyilemään. Kasvolihakset, joita käytetään hymyn tuottamiseen vaikuttavat suoraan aivojen mielihyväkeskuksen aktivoitumiseen. Joten ….. kauneus on todella katsojan silmissä, kun katsoo jotain miellyttävää.
Kulttuurinen vanhustyö tuottaa paitsi katseltavaa myös koettavaa, sillä eri projekteissa ikäihmisiä otetaan mukaan tekemiseen.
kirjailija Ata Hautamäki 5.9.2016
Aktiivityössä ollessani koulutin erilaisia ryhmän ohjaajia ja kiinnostuin myönteisestä ajattelusta. Etsin tietoa nimenomaan aivotutkimuksella saaduista tuloksista. Vakuutuin etenkin siitä, että kaikkeen oppimiseen vaikutti ihmisen oma tunnetila. Toki takomalla ja lukemattomilla toistoilla saavutetaan tuloksia, mutta nopeimmin päästiin päämäärään, kun opiskelu tuntui miellyttävältä. Ammattiliittojen jäsenten kursseilla huomasin, etteivät miehet helpolla uskoneet tätä tietoa. He pitivät kaikkea irrottelua turhana pelleilynä. Otin menetelmäkseni käyttää paljon esimerkkejä urheilun henkisen valmennuksen puolelta. Se teki asioista hyväksyttävämpiä. Niin sain änkyrätkin äijät mukaan vetelemään naruja, solmimaan solmuja tai sotkemaan sormiväreillä ja kaikki vain uuden tiimihengen löytämiseksi.
Samalla tavalla kulttuurinen vanhustyö avaa vanhojen toimintamenetelmien ja opittujen tapojen lukkoja. On käytettävä houkuttelua, sillä kaikkein iäkkäimmät ikäluokat ovat saaneet vähiten kouluopetusta. Heillä ei ole uuden oppimiseen samanlaisia valmiuksia kuin nuoremmilla. Ja asenne saattaa olla, että vain ryppyotsainen tekeminen on tehokasta. Taide on kuitenkin pohjimmiltaan leikkimistä, sillä inspiraatiota ei voi pakottaa. Se syntyy aivojen luovalla puolella. Kulttuuri on taiteen kehto ja kaikki mitä siellä tapahtuu vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Monipuolisella kehoon ja mieleen vaikuttavalla kulttuurityöllä on siis vahvaa vaikutusta jaksamiseen, kivun kokemisen lievennykseen ja masennuksen torjuntaan.
Kansainvälisissä aivotutkimuksissa todistettiin 90-luvulla kiistattomasti liikunnan, musiikin, valon ja värien vaikutus mielihyvän tuottajina. Jo sitäkin aikaisemmin 70-luvulla oli saatu tuloksia jopa avaruudesta asti. Astronauteilla oli mukanaan värivalokuvia pitkällä oleskelulla. Kävi ilmi, että kaikki henkilöt olivat mieluiten katselleet vesiputousta, valtamerta ja aurinkorantaa. Pelkkä katselu oli tasannut verenpainetta, nostanut endorfiinien määrää ja saanut henkilön hymyilemään. Kasvolihakset, joita käytetään hymyn tuottamiseen vaikuttavat suoraan aivojen mielihyväkeskuksen aktivoitumiseen. Joten ….. kauneus on todella katsojan silmissä, kun katsoo jotain miellyttävää.
Kulttuurinen vanhustyö tuottaa paitsi katseltavaa myös koettavaa, sillä eri projekteissa ikäihmisiä otetaan mukaan tekemiseen.
kirjailija Ata Hautamäki 5.9.2016
RSS Feed